No niin, marraskuun viimeinen päivä on umpeutumassa. Mille tuntuu. Saitko valmiiksi vai et. Mille tuntui kirjoittaa. Mille kirjoitettu teksti tuntuu. Eli, mikä fiilis?
Itse sain valmiiksi pari tuntia sitten. Tuntuu hirveän helpottuneelle. Kylkiä kihelmoi. Tuntuu kuin marraskuu olisi mennyt yhdessä hujauksessa, mitä sille tapahtui. Omituinen olo.
----------
50,505 / 50,000
Nov 30, 2007 - 12 21
Minullakin. Siis omituinen olo. Koko juttu on ollut yhtä suloista kärsimystä. Ja nyt se on ohi. Ja niin, juttu ei ole vielä valmis, mutta aion jaksaa vielä puristaa. Jos nyt luovutan, en koskaan saa siitä valmista. Joten jatkan, kun rauta on vielä kuumaa. Viikon sisällä se on oikeasti valmis. Lupaan.
Kirjoittaminen on ihanaa, aikataulu tuskallista. Ja niin, tarinasta on vähän epävarma olo. Toisaalta pidän siitä, mutta toisaalta se tuntuu ihan ylityhmältä. Ja se, miten kirjoitan... No sama fiiilis.
Kun sain sen voittajadiplomin, en voinut lakata hymyilemästä. Nyt vain väsyttää ihan tuhottomasti.
----------Because anyone can be a writer
NaNoWriMo 2006: Elthoria Valeriana *failure
NaNoWriMo 2007: Kuoleman kuvia *WINNER!
34,005 / 50,000
Nov 30, 2007 - 13 02
Ihan hyvä :).
Outoa on se, että saa taas kirjoittaa omaan tahtiinsa, mikä sinänsä kaiken työstressin yms. keskellä on suorastaan siunaus!
*Syvä, nautinnollinen huokaus.*
Me, myself and my muse (given the peace & privacy): we loooove each other LOL!
----------(She was getting a bit too bitchy. Stressed out, no doubt!)
Terveisin/Regards
Christine
http://www.ukir.info
"Gotta love fiction - if there's someone you dislike you can always kill 'em off in chapter three. :) "
50,559 / 50,000
Nov 30, 2007 - 14 42
Sanamäärän mittapuulla voitin jo keskiviikkona itse asiassa, ja voi v että tuntui hyvätlä!
Vaan stoori mokoma heräs kunnolla eloon vasta loppuvaiheessa, ja nyt tajuan että kyseessä osa 1 paaaaljon pitemmässä jutussa, lieneekö tulossa trilogia vai ties mitä. Mutta se on sen ajan murhe.
Silti, tänään jatkoin rajapyykistä eteenpäin löytääkseni kohdan, joka legitiimisesti voisi olla yhden osan loppu. Ja oh boy, se on sellainen cliffhanger, että syyhyttää jatkaa. Vaan välillä kai pitäis elääkin vaihteeks, I guess.
Silti, oli eka kerta, kiitos Nyt-liitteen (tiesin heti kun luin sen, että tää on pakko tehdä, tää on mun juttu), ja oon aidosti ylpeä itsestäni että tosiaan tein sen!
Kuohari jäähtymässä puolelta öin korkattavaksi. Nyt oon sen ansainnut!
55,901 / 50,000
Nov 30, 2007 - 15 11
Ohi on. Kello löi hetki sitten kaksitoista, eikä enää pääse päivittämään sanamääräänsä. Kauhea ajatus. Siitä sanamäärän päivittämisestä tuli jokapäivänen rutiini ja-
Minä olen tullut riippuvaiseksi nanosta.
"Valmiiksi" miun nanoni tuli jo viikko sitten, mutta muutamaa vapaapäivää lukuunottamatta kirjoitin päivitäin. Nyt en tiedä jatkanko, kun sitä edistymistään ei näe taulukon muodossa. Saa nähdä mitä käy.
Fiilis on hämmentynyt. Hiukan haikea, helpottunut ja väsynyt ennen kaikkea. Huomenna sen varmaan tajuaa, kun avaa joulukalenterin ensimmäisen luukun, että marraskuu ja nano on ohi. Sitten voi tulla järkytyksen vuoro.
Nyt se on ohi.
50,457 / 50,000
Nov 30, 2007 - 15 31
Jep, vähän kummallista, kun 30 päivää on perustanut sille pohjalle, että aamulla töihin, töistä ruokakauppaan ja sitten nanottamaan. Tänä aamuna, kun sai stoorin päätökseen, eivät jalat koskeneet lattiaan, niin mieletön fiilis! Mulla tosin jäi tuo samppakalja ostamatta kun en siitä oikein piittaa, mutta sen sijaan olen tissutellut pullon Ferreiraa (hyvää portviiniä) illan aikana.
----------"More than machinery we need humanity." -Charlie Chaplin-
59,415 / 50,000
Dec 2, 2007 - 19 42
Tiistaina taisi tulla 50000 täyteen, tarina jatkui kuitenkin vielä siitä. Ihan ei saanut loppuun ennenkuin laskuri jäätyi, vaikka yritys oli kova. Itseasiassa mulla tuli sellainen bugi, etten valinnut time zonea oikein, joten olisi periaatteessa saanut saitin puolesta jatkaa pitkälle lauantaiaamuun, mutta vaikka winampin playlist oli kovaakin kovempi ja olisi varmaan inspiroinut loppuun, nukkuminenkin oli terveellistä :)
Sisäinen editori oli oikeastaan aika tiukkana koko kuukauden, mikä tarkoitti hitaampaa tahtia, kuin oli kuvitellut, mutta olenpa sitten suhteellisen tyytyväinen tekstiin, eli kehtaa ainakin itse (ja ainakin vielä) lukea oksentamatta...
Tänään sitten ihan rauhassa loppuun, ja pääsee taas hyvällä omallatunnolla pelaamaan ja lukemaan muiden kirjoittamaa epäillyttävää proosaa vapaa-ajalla, mutta olihan tämä mahtava kokemus, ikinä kun en ole varsinaista tarinankerrontaproosaa aiemmin harrastanut - siis vapaaehtoisesti. Ensi vuonna uusiksi, mitä luultavimmin.
EDIT: Päivitetäänpä nyt tätä sepustusta, sillä kuten on tyypillistä luovalle työlle, ei todellakaan tullut vielä lauantaina loppuun. Mutta nyt (maanantaiaamuna) tuli ja olo on loistava, vaikka tietää, että ehtii nukkua vain 4 tuntia ennen töitä :)
50,006 / 50,000
Dec 1, 2007 - 05 56
Eilen ei vielä oikein tuntunut todelliselta, ja tänäänkin vielä epäilyttää että mitä sitä tuli oikein tehtyä. Töissä tulostin itselleni voittajan diplomin ja ihailin sitä, mutta tarina elää yhä päässä ja vaatii päästä paperille. Vielä epilogin verran pitäisi venyä ennenkuin voi hetkeksi antaa tarinan olla ja keskittyä johonkin muuhun. Editointiin en ala ihan vielä, se tulee olemaan sen verran rankka urakka. Joulun jälkeen sitten.
Äiti ihmettelee, mitä hyötyä on osallistua kirjoituskilpailuun jossa ei voi voittaa mitään. Yritä nyt siinä sitten selittää luovasta hulluudesta ja muusta korkealentoisesta, kun toiset ajattelevat vain materiaa, mainetta ja kunniaa.
----------- What's brown and sticky?
- A stick.
50,161 / 50,000
Dec 2, 2007 - 03 52
Mitä mainioin!
Ensimmäinen romaani, minkä olen ikuna saanut kirjoitettua loppuun asti. Se on itsessään ehkä kaikkein paras fiilis, totta kai se sanamääränkin saavuttaminen tuntuu aika mukavalta. Olen iloinen, että menivät noin napakasti yksiin tämän kuukauden ja romaanin loppu, sekä sanamääräkin. Nyt en malta odottaa päästä korjaamaan ja muokkaamaan ja editoimaan, mutta täytyy kai antaa muutama päivä aikaa, että pystyy edes vähän näkemään tekstin ulkoapäin. :)
Mutta jihuu!
----------It's just ink, little sister, it's just darkness with a twist.
50,505 / 50,000
Dec 3, 2007 - 07 53
Nyt tuotokseni on lopullisesti valmis (ainakin enimmäkseen). Loppu on kyllä aika kökkö, fiilis jotenkin katosi nanon mukana.
Tässä on todellakin taikaa.
Nyt sitten editoimaan ja vilauttelemaan kaikille halukkaille. Unettamaan ne kuoliaaksi tai järkyttämään niin, että putoavat tuoleiltaan.
Hehee!
Olen aika ylpeä itsestäni. Silti on haikea olo, jotenkin tyhjä. Mitä minä tälää kaikella ajalla teen? Koko kokemus oli niin mahtava ja vahva. Matka, jonka kuljin kirjani hahmojen kanssa ja nanon mahtava henki.
Ensi vuonna uudestaan. Ei kai tässä voi muuta sanoa.
----------Because anyone can be a writer
NaNoWriMo 2006: Elthoria Valeriana *failure
NaNoWriMo 2007: Kuoleman kuvia *WINNER!