Excerpt:

Erinomaista, poika ajatteli. Ehkä lopulta pääsemme eroon ukkorähjästä. Kuka hän oikein kuvittelee olevansa? Komentelee meitä miten mielii ja kohtelee kuin joukkoa likaisia katulapsia. Se tosiasia, että he olivat joukko likaisia katulapsia, ei muuttanut tilannetta yhtään. Heitä – ainakin heidän omasta mielestään – olisi pitänyt kohdella kuin yhdeksääsataa tuonpuoleisessa elävää kaikkivaltiaan Khrihmatin pyhää neitsyttä, jotka palvelivat vieläkin pyhempiä yhtätoista punamakakia, jotka elivät suurellista elämää viidakossa, semminkin kun itse eivät ennen tätä hetkeä olleet kuulleet omasta valtavasta pyhyydestään.

ANOTHER EXCERPT

Liekit eivät myöskään olleet tarpeellisia vaarallisten petoeläinten pitämiseksi loitolla, Anuruddhan läsnäolo oli kylliksi karkottamaan kaikki leppäkerttua isommat olennot useiden kymmenien metrien säteeltä. Miksi sitten asteetikko ehdottomasti vaati nuotion pystyttämistä, sitä Rasun ei koskaan saanut selville. Kun asteetikolta vuosikymmeniä myöhemmin kysyttiin syytä asiaan, hän vastasi näin: ”Ilman valoa ei ole varjoja, ja ilman varjoja ei ole myöskään mitään mikä luo varjoja, toisin sanoen varjojen puute johtaa niiden luovan substanssin muuttumisen olemattomaksi, joten kaikki eksistenssi on riippuvaista valosta.”